Maataloustuotanto

Maatalous jakautuu maanviljelyyn ja karjanhoitoon

Maatalous voidaan jakaa maanviljelyyn ja karjanhoitoon, joka sisältää lypsykarjan- ja lihakarjankasvatuksen. Maanviljely tuottaa vilja- ja muuta kasviravintoa sekä kuitukasveja ihmisten tarpeisiin ja eläinten rehuksi. Karjanhoidosta saadaan maitotuotteita, lihaa ja munia sekä esimerkiksi villaa ja vuotia.

Maanviljely ja karjanhoito liittyvät tiiviisti yhteen. Pelkkä laiduntaminen ei riitä karjan ravinnoksi, vaan lisäksi tarvitaan viljeltyä rehua. Toisaalta karjan lantaa voidaan käyttää viljelyssä lannoitteena. Tosin nykymaatalous nojaa vahvasti keinolannoitukseen.

Maanviljely ja viljelykasvit

Maailmassa kasvatetaan yli 300 eri viljelykasvia. Merkittävässä mitassa niistä viljellään kuitenkin vain noin kymmentä.

Viljakasvit, herneet ja pavut

Viljakasvit ovat merkittävimpiä kaikista viljelykasveista, ja niiden viljelyyn käytettään yli puolet maapallon viljellystä pinta-alasta. Maailman pääviljoihin luetaan kaura, ohra, maissi, riisi ja vehnä. Ruokaviljoina tärkeimpiä näistä ovat riisi ja vehnä ja rehutuotannossa puolestaan maissi.

Eri ilmastoalueilla menestyvät ja dominoivat eri lajit ja lajikkeet. Afrikan oloissa hirssi ja durra ovat nousseet merkittävimmiksi viljoiksi, kun taas Pohjois-Euroopassa tärkeiden viljojen joukossa on myös ruis.

Herneet ja pavut eivät kuulu viljoihin, mutta niitä kasvatetaan samaan tapaan ja samoilla alueilla kuin viljakasveja. Nurmi- ja heinäkasvit kuten timotei, ruokonata ja nurminata ovat viljojen kanssa samaa heimoa. Niitä viljellään erityisesti nautaeläinten rehuksi.

Suomi on maailman pohjoisin viljaa tuottava maa, ja täällä keskeisiä viljakasveja ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis. Ohraa tuotetaan rehuksi sekä tärkki- ja mallas teollisuuden raaka-aineeksi. Kauran suosio ja merkitys kansainvälisenä vientituotteena on kasvussa, mitä siivittää suomalainen erikoisosaaminen kauran viljelyssä ja jalostamisessa tuotteiksi. Leipäviljana meillä tärkein on vehnä.

Hedelmät

Subtrooppiset ja trooppiset alueet ovat suotuisia hedelmien kasvatukseen, joka onkin siellä merkittävä elinkeino. Koko maailman mittakaavassa merkittävin hedelmä on viinirypäle.

Tärkeitä ovat myös erilaiset sitrushedelmät. Koska ne vaativat kasvukaudellaan keskimäärin 26 asteen päivälämpötilan, niiden viljely on keskittynyt Kaliforniaan, Etelä-Eurooppaan, Floridaan ja Etelä-Amerikan eteläisiin osiin. Muita merkittäviä hedelmiä ovat muun muassa banaani, omena, kiwi ja mango.

Kuitukasvit

Kuitukasveista merkittävimpiä ovat subtropiikissa ja tropiikissa viljeltävät puuvilla ja juutti ja lauhkealla vyöhykkeellä kasvava pellava. Puuvillan viljely keskittyy Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Intiaan. Juuttia kasvatetaan Kiinassa, Intiassa ja Bangladeshissa. Lisäksi viljeltyihin kuitukasveihin kuuluu muun muassa hamppu.

Öljykasvit

Puolet maailman kasviöljystä saadaan soijasta. Öljy syntyy sivutuotteena samalla, kun soija tuottaa proteiinipitoista rouhetta erityisesti eläinten rehuksi. Soijaa viljellään erityisesti Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Argentiinassa ja Kiinassa.

Merkittäviä öljykasveja maailmassa ovat myös maapähkinä, puuvilla, auringonkukka, rypsi, rapsi, öljypalmu, camalina, pellava ja oliivi. Maapähkinä menestyy varsinkin Kiinassa ja Intiassa, öljypalmu tropiikissa, auringonkukka lauhkean ilmaston maissa ja oliivipuu Välimeren alueella. Suomessa öljykasveista viljellään erityisesti rypsiä ja nykyisin myös rapsia.

Karjatalous

Karjatalous ei ole niin riippuvaista alueellisesta ilmastosta kuin viljely. Sitä harjoitetaankin myös sellaisilla alueilla, jotka maa ei sovellu viljelyyn.

Lypsykarja

Kannattava lypsykarjatalous edellyttää alueellisesti riittävää väestötiheyttä, sillä maitotuotteet eivät säily, jos kuljetusmatkat venyvät liian pitkiksi. Lypsykarjataloutta harjoitetaan erityisesti Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikan itäosissa ja Uuden-Seelannin Pohjoissaarella.

Lypsykarjarodut on jalostettu tuottamaan paljon laadukasta maitoa. Aiemmin tärkeä laatutekijä oli rasvaisuus, mutta nykyisin tavoitellaan korkeita proteiinimääriä. Maailman suosituimmat lypsykarjarodut ovat holstein ja jersey. Suomessa ykkösenä on ayrshire.

Lihakarja

Lihakarjaa kasvatetaan siellä, missä maa ei sovellu viljeltäväksi. Maapallon liha-aitat sijaitsevat aroilla, preerialla ja pampalla, missä (nauta)karja liikkuu ja ruokailee isoina laumoina luonnonlaitumilla.

Lihakarjarodut on jalostettu tuottamaan mahdollisimmanpaljon lihaa ja kasvamaan nopeasti. Yksi maailman suosituimmista ja myös Suomen suosituin lihakarjarotu on hereford. Muita ovat muun muassa aberdeen-angus, charolais ja limousin.

Lampaita ja vuohia kasvatetaan eniten karuilla alueilla Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kiinassa. Sianlihan tuotanto on keskittynyt Keski- ja Länsi-Eurooppaan, Yhdysvaltojen maissialueelle ja Kiinaan. Teollisuusmaissa siat lihotetaan nopeasti teurastuskuntoon suursikaloissa. Siipikarjan tehokasvatus keskittyy hyvinvoiviin korkean talouden maihin, isojen asutuskeskusten lähelle.

Suomessa on maitotiloja vajaat 8500, naudanlihan tuotantotiloja noin 3300, sikatiloja noin 1300, siipikarjatiloja noin 500 sekä lammas- ja vuohitiloja noin 700.